Amsterdam ja Utrecht

Viime viikonloppuna suuntasin nokkani 4 päivän viikonloppumatkalle kohti Hollantia. Tarkoituksena oli tutustua Utrechtiin ja Amsterdamiin sekä nähdä vanhoja vaihtarikavereita Barcelonan-ajoilta.

Junamatka Luxemburgista Utrechtiin kesti noin 6 tuntia. Onneksi perjantaisin työpäivä parlamentissa loppuu jo yhdeltä, muuten olisin ollut perillä vasta yömyöhään! Perillä Utrechtissa tapasin Emmanuelin, ranskalaisen viulistin, joka oli matkustanut Utrechtiin barokkiorkesterinsa kanssa konsertoidakseen Utrecht Early Music Festival -tapahtumassa, joka on muuten maailman suurin varhaisen musiikin festivaali. (Oliko kukaan edes kuullut tapahtumasta? En minä ainakaan...)

Niinpä me, eli minä ja seitsemän barokkiorkesterin jäsentä Espanjasta ja Ranskasta, vietimme iltaa ja tutustuimme Utrechtin historialliseen kaupunkiin. Seuraavana päivänä sainkin kierrellä Utrechtia turistina aivan yksin orkesterilaisten pitäessä harjoituksiaan, mutta illalla taas näimme, teimme ruokaa ja kävimme konsertissa. Festivaalin aikana ympäri kaupunkia oli tarjolla päivittäin noin 20 konserttia, joten barokkimusiikin ystävälle – johon myös minä lukeudun – oli varaa mistä valita. Yhteensä kävin kolmessa konsertissa, joista viimeinen ja tietysti paras oli La Felice Concordia eli Emmanuelin orkesteri.


Kuvassa minä ja barokkimuusikot illallisella. Cembalisti ja teorbisti (kyllä, barokkiaikana käytettiin melkoisen eksoottisia soittimia!) eivät mahtuneet kuvaan.

Toinen viikonlopun kohteista oli iloinen Amsterdam! Mainettaan kaupunki ei ole tainnut saada turhaan, sillä jotenkin tuntui, että ihmiset oikeasti näyttivät iloisilta – paitsi silloin kun tyhmä turisti kävelee pyöräkaistalla ja vihainen pyöräilijä joutuu soittamaan kelloa ja tekemään väistöliikkeitä päästäkseen ohi (ei sillä, että minä olisin ollut se tyhmä turisti, en tietenkään...).


Kuvassa yksi Amsterdamin monista kanaaleista iltavalaistuksessaan. Ja nuo joutsenet ovat sitten ihan oikeita!


Amsterdamissa tapasin hollantilaiset Renéen ja Michellen, joihin myös alunperin tutustuimme Barcelonassa. Sain lainaksi pyörän ja niin pääsimme huristelemaan ympäri kaupunkia vähän nopeammassa tahdissa. Sekä Utrechtissa että Amsterdamissa näin enemmän polkupyöriä kuin koskaan eläissäni missään! Hollannissa teiden kuningas ei tämän kokemuksen perusteella poikkeuksellisesti olekaan auto vaan polkupyörä!




Polkupyörien lisäksi Utrechtin ja Amsterdamin maisemaa hallitsevat lukuisat kanaalit. Kysyin Renéeltä, mahtaako Hollanti olla varassa hukkua mereen kokonaan, mutta ei hätää, moista riskiä ei kuulemma ole.


Kuvassa toinen Amsterdamin kanaaleista (vaikka saattaa hyvin olla sama kuin edellisissäkin kuvissa, kuka noita kanaaleita erottaa!).


Ai niin ja loppuun tärkeä ilmoitusasia: Lentolippu Suomeen on nyt ostettu ja laskeutumisaika Pirkkalan lentokentälle on torstaina 30.9. klo 15.50!



/Saija

P.S. Ensi viikonloppuna on taas tiedossa reissu, tällä kertaa etelään eikä pohjoiseen. Lisää matkablogia ensi viikolla!