Amsterdam ja Utrecht

Viime viikonloppuna suuntasin nokkani 4 päivän viikonloppumatkalle kohti Hollantia. Tarkoituksena oli tutustua Utrechtiin ja Amsterdamiin sekä nähdä vanhoja vaihtarikavereita Barcelonan-ajoilta.

Junamatka Luxemburgista Utrechtiin kesti noin 6 tuntia. Onneksi perjantaisin työpäivä parlamentissa loppuu jo yhdeltä, muuten olisin ollut perillä vasta yömyöhään! Perillä Utrechtissa tapasin Emmanuelin, ranskalaisen viulistin, joka oli matkustanut Utrechtiin barokkiorkesterinsa kanssa konsertoidakseen Utrecht Early Music Festival -tapahtumassa, joka on muuten maailman suurin varhaisen musiikin festivaali. (Oliko kukaan edes kuullut tapahtumasta? En minä ainakaan...)

Niinpä me, eli minä ja seitsemän barokkiorkesterin jäsentä Espanjasta ja Ranskasta, vietimme iltaa ja tutustuimme Utrechtin historialliseen kaupunkiin. Seuraavana päivänä sainkin kierrellä Utrechtia turistina aivan yksin orkesterilaisten pitäessä harjoituksiaan, mutta illalla taas näimme, teimme ruokaa ja kävimme konsertissa. Festivaalin aikana ympäri kaupunkia oli tarjolla päivittäin noin 20 konserttia, joten barokkimusiikin ystävälle – johon myös minä lukeudun – oli varaa mistä valita. Yhteensä kävin kolmessa konsertissa, joista viimeinen ja tietysti paras oli La Felice Concordia eli Emmanuelin orkesteri.


Kuvassa minä ja barokkimuusikot illallisella. Cembalisti ja teorbisti (kyllä, barokkiaikana käytettiin melkoisen eksoottisia soittimia!) eivät mahtuneet kuvaan.

Toinen viikonlopun kohteista oli iloinen Amsterdam! Mainettaan kaupunki ei ole tainnut saada turhaan, sillä jotenkin tuntui, että ihmiset oikeasti näyttivät iloisilta – paitsi silloin kun tyhmä turisti kävelee pyöräkaistalla ja vihainen pyöräilijä joutuu soittamaan kelloa ja tekemään väistöliikkeitä päästäkseen ohi (ei sillä, että minä olisin ollut se tyhmä turisti, en tietenkään...).


Kuvassa yksi Amsterdamin monista kanaaleista iltavalaistuksessaan. Ja nuo joutsenet ovat sitten ihan oikeita!


Amsterdamissa tapasin hollantilaiset Renéen ja Michellen, joihin myös alunperin tutustuimme Barcelonassa. Sain lainaksi pyörän ja niin pääsimme huristelemaan ympäri kaupunkia vähän nopeammassa tahdissa. Sekä Utrechtissa että Amsterdamissa näin enemmän polkupyöriä kuin koskaan eläissäni missään! Hollannissa teiden kuningas ei tämän kokemuksen perusteella poikkeuksellisesti olekaan auto vaan polkupyörä!




Polkupyörien lisäksi Utrechtin ja Amsterdamin maisemaa hallitsevat lukuisat kanaalit. Kysyin Renéeltä, mahtaako Hollanti olla varassa hukkua mereen kokonaan, mutta ei hätää, moista riskiä ei kuulemma ole.


Kuvassa toinen Amsterdamin kanaaleista (vaikka saattaa hyvin olla sama kuin edellisissäkin kuvissa, kuka noita kanaaleita erottaa!).


Ai niin ja loppuun tärkeä ilmoitusasia: Lentolippu Suomeen on nyt ostettu ja laskeutumisaika Pirkkalan lentokentälle on torstaina 30.9. klo 15.50!



/Saija

P.S. Ensi viikonloppuna on taas tiedossa reissu, tällä kertaa etelään eikä pohjoiseen. Lisää matkablogia ensi viikolla!

Arkea ja muutoksia

Koska edellinen postaus ("Office") taisi sisältää liian paljastavaa tietoa huippusalaisesta EU-organisaatiosta (parlamentin sisältä ei kai saisi julkaista valokuvia), joten ennen EU:n mustalle listalle joutumista poistin varmuuden vuoksi koko tekstin - toivottavasti ehditte lukea:)!

Luxemburgin-aika on jo edennyt puoleen väliin. Kyllä aika on mennyt nopeasti! Arkirutiinit ovat asettuneet, mutta yksi suuri muutoskin on tiedossa: Mikko palaa ensi viikonloppuna Suomeen! Kyllähän mä jo sainkin nauttia henkilökohtaisen huoltajan läsnäolosta yli puolitoista kuukautta:). Mikko palaa siis Suomeen työnhaun merkeissä, ja jonkinlaista työkuviota onkin jo viritteillä, mutta siitä lisää myöhemmin.

Työpäivät meillä parlamentissa kestävät puoli kuuteen asti, joten arkena vapaa-ajan ongelmista ei ehdi kärsiä. Heinäkuun helteiden aikana, jolloin illalla lenkkeily oli liian tukalaa, otin tavaksi käydä lenkillä aamulla ennen töitä. Tämä tapa osoittautui mukavaksi, ja niinpä lähes joka aamu nousen pirteästi klo 6.20 juoksemaan ihanan vihreässä ja raikkaassa "rotkossa". Eipähän ole illalla vaikeuksia saada unta;)!

Sain eräältä parlamentin suomalaiselta kääntäjältä lainaksi polkupyörän siksi aikaa, kun olen täällä. Välillä käyn töissä pyörällä, mutta välillä taas iskee laiskuus ja kuljen bussilla. Matka taittuu pyörällä itseasiassa pikkuisen nopeammin (10-15 minuutissa kun taas bussilla menee ruuhkassa noin 20 minuuttia), mutta kieltämättä suora bussiyhteys heti meidän oven edestä parlamentin oven eteen on houkutteleva sekin.

Loppuajaksi mulla on suunnitteilla kaksi pitkän viikonlopun reissua: reilun viikon päästä Hollantiin (Utrechtiin ja Amsterdamiin) sekä syyskuun puolella Strasbourgiin ja mahdollisesti jonnekin Schwarzwaldin alueelle. Syyskuussa teemme kaikkien parlamentin kääntäjäharjoittelijoiden kanssa opintoretket Strasbourgiin ja Brysseliin - päästään vihdoin näkemään niitä kokouksia, joiden pöytäkirjoja käännellään:).

Hehei!

/Saija

Meidän kämppä!

Laitan nyt vihdoin kuvia meidän kämpästä! Me asutaan siis aika lailla Barcelonan tyyliin 6 hengen kimppakämpässä. Asunto sijaitsee 1,5 km ydinkeskustasta ja ihan päärautatieaseman lähellä. Monissa kaupungeissa aseman nurkilla hengailee kaupungin epämääräisimmät hyypiöt ja niin täälläkin - aseman alue on tähän mennessä ainoa paikka Luxemburgissa, jossa olemme nähneet strippiklubeja, maksullista seuraa ja huumeita. Jos kuitenkin ottaa huomioon valtion elintason, niin Barcelonaan verrattuna pahamaineisimmatkin kadut täällä ovat suorastaan idyllisiä.



Yllä kuvassa meidän talo on tuo pieni reppana litistettynä kahden ison talon väliin. Meidän ovi on pienen talon oikeanpuoleinen (valkoinen) ja siitä pääseekin suoraan meidän keittiöön :)! Asunnossa on kolme kerrosta: alakerran huoneesta muutti juuri pois italialainen Marco (huoneen uutta asukasta en vielä ole nähnyt), keskimmäisessä kerroksessa on meidän huone ja ranskalaisen pojan huone ja ullakkohuoneessa asustaa belgialais-ranskalainen pariskunta. Muut kämppikset ovat tosi mukavia, mutta ranskalaisen kanssa ei oikein kommunikaatio kulje - hän kun ei puhu sanaakaan englantia ja meidän ranskantaidot rajoittuvat ranskankurssin ensimmäiseen oppituntiin, joka mulla oli eilen:).



Ylhäällä kuva keittiöstä, jonne raskaan työpäivän päätteeksi Mikko aina loihtii mulle kuvan mukaiset herkkuateriat. - Mutta hei, miksi kuvassa on neljä lautasta!? Onko tilanne sittenkin lavastettu??!!



Ja viimeisenä kuva meidän omasta pienestä huoneesta. Asuminen Luxemburgissa on vieläkin kalliimpaa kuin Barcelonassa, ja halusimmekin mahdollisimman pienen (lue: halvan) huoneen, jotta pystyn maksamaan sitä yksin sittenkin, kun Mikko lähtee Suomeen. Niin, ja Mikon paluuajankohdasta Suomeen ei ole edelleenkään tietoa.

Tällaista tällä erää, josko ensi kerralla sitten kuvia itse pääkallopaikalta!

/Saija